Jari Leino Suomi kuuluu suomalaisille

Vaalipohdintaa ja demokratian rajoja

Lähdin eurovaaliehdokkaaksi pitääkseni esillä kolmea asiaa: EU-eroa, euroeroa ja Suomen oman, tiukemman maahanmuuttopolitiikan tarvetta. Näitä tuli sitten pidettyä esillä erilaisissa vaalitilaisuuksissa. Kerta kiellon päälle, eli toistan ne varmuuden vuoksi vielä tässä: Suomessa ei mikään asia tule kääntymään parempaan päin, ennen kuin Suomi tajuaa erota EU:sta ja ottaa käyttöön oman, vapaasti kelluvan valuutan. Myös oma, tiukka maahanmuuttopolitiikka ja rajavalvonta ovat Suomelle elintärkeitä.

Odotusteni mukaisesti valtamedia ja valtapuolueet eivät halunneet nostaa näitä aiheita lainkaan julkiseen keskusteluun.

EU:sta eroaminen oli se kysymys, joka selvimmin jakoi puolueet kahteen leiriin. Paras esimerkki tästä oli pienpuolueiden pj-vaalitentti, jossa ei juuri muusta puhuttukaan kuin EU:sta eroamisesta, vaikka toimittaja yritti parhaansa mukaan viedä keskustelua muihin puheenaiheisiin. Sen sijaan pari päivää myöhemmin pidetyssä YLE:n suurten puolueiden pj-tentissä EU:sta tai eurosta eroamista ei otettu puheeksi sivulauseessakaan, vaikka kaikki tietävät, että piikki on vielä auki ja uudet tukipakettikierrokset pyörähtävät käyntiin heti eurovaalien humun hälvettyä.

Eurovaalien tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että EU-intoilijat lähtivät ahkerasti uurnille mutta EU:hun kriittisesti suhtautuvat jättivät nämä vaalit väliin. Parhaiten tämä näkyy siinä, että perussuomalaiset eivät saaneet aktivoitua edes vankkoja kannattajiaan äänestämään, vaan äänisaalis jäi peräti 5 prosenttiyksikköä gallupkannatuksesta. Yrityksen puutteesta PS-ehdokkaita ei voi syyttää, sillä he kiersivät maata kiitettävän ahkerasti.

Jos suurin osa suomalaisista kokee, että äänestäminen on turhaa, koska mikään ei kuitenkaan muutu, koko demokraattinen järjestelmä menettää oikeutuksensa.

 

Äänestysaktiivisuus vs. legitimiteetti

Yhtenä yleisimmistä argumenteista suoraa demokratiaa vastaan käytetään sitä, että kansanäänestyksen tulos ei edusta oikeutetusti kansan tahtoa, jos äänestysaktiivisuus jää kovin alhaiseksi. No, miten alhaiseksi sen oikein pitää tippua, että vaali olisi mitätön? Näiden vaalien äänestysaktiivisuus oli 40,9% eli eurovaalien tavanomaista tasoa. Tämä tarkoittaa sitä, että vain alle 9% äänioikeutetuista äänesti vaalivoittaja kokoomuksen puolesta. Yli 2,7 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä, mutta 390 000 äänen perusteella kokoomus pääsee nimittämään Suomen seuraavan EU-komissaarin ja vaikuttamaan ratkaisevasti Suomen EU-politiikan suuntaan.

Jos vaikkapa homoliitoista järjestettäisiin sitova kansanäänestys ja 60% suomalaisista jättäisi kokonaan äänestämättä, monet varmasti kritisoisivat kansanäänestyksen tuloksen legitimiteettiä. Miten vain 40% kansasta (tai itse asiassa 21%, mikäli kansanäänestys olisi tiukka) voisi muka päättää näin tärkeästä asiasta?

Homoliittojen tai kettutarhauksen tai pakkoruotsin suhteen on kuitenkin aivan ymmärrettävää, että vaikka nämä asiat herättävät hyvinkin suuria tunteita, ne ovat kuitenkin monille ihmisille aivan yhdentekeviä, jolloin henkilö voi huoletta jättää asian toisten päätettäväksi. Sitä paitsi kansanäänestyksessä päätetään vain yhdestä asiasta kerrallaan: homoliittojen saama kannatus ei oikeuta pitämään pakkoruotsia voimassa tai käyristämään kasvihuonekurkkuja. EU-vaaleissa annettu mandaatti on paljon laajempi: se kattaa sekä kurkunkäyryydet että kansalaisten satelliittiseurannan ja uudet ongelmamaiden tukipaketit. Siksi EU-vaaleilla tulisi minun mielestäni olla tukenaan huomattavasti korkeampi äänestysprosentti kuin jollakin yksittäisellä kansanäänestyksellä.

 

Aivan viimeiseksi haluaisin kiittää kaikkia äänestäneitä. Muutospuolue sai yhteensä 4873 ääntä. Se on noin 0,3 % annetuista äänistä eli kannatuksemme on samalla tasolla kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Itse sain 317 ääntä, mikä on enemmän kuin olen saanut missään vaaleissa aikaisemmin.

Eduskuntavaalit ovat viimeistään 11 kuukauden kuluttua. Silloin pelikenttä on aivan eri näköinen ja muutospuolueella on todelliset menestymisen mahdollisuudet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Jari Leino

Nuivalta kannalta vaalit menivät ihan kivasti. Sekä Jussi Halla-aho että Sampo Terho pääsivät Brysseliin ainoina perussuomalaisina. Tämä parivaljakko saa varmasti paljon hyvää aikaan suomalaisten suojelemiseksi tai ainakin varoittamiseksi.

Muilta mepeiltä onkin sitten turha odottaa mitään hyvää suomalaisten kannalta, varsinkin kun muiden puolueiden mepeistä kaksi täysjärkisintä eli Sari Essayah ja Eija-Riitta Korhola olivat valitettavasti pudonneiden joukossa.

Jussin korkea henkilökohtainen äänimäärä on myös selvä todiste maahanmuuttopolitiikan tärkeästä merkityksestä, vaikka joku Putouksen sketsihahmo saikin enemmän.

Pentti Järvi

Esiinnyit ihan mallikelpoisesti siinä Ylen tilaisuudessa. Minua huvitti aikalailla se paksu toimittaja, joka ei tykännyt kenestäkään teistä eikä yrittänytkään peittää paheksumistaan.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Ikävää,että pienpuolueet ei kykene toimimaan yhdessä. Ensimmäinen ja tärkein asia kun olisi päästä eroon Unionista,luultavasti muusta voisi sopia jälkeenpäin ?

Jari Leino

Itsekin olen sitä mieltä, että ensimmäinen ja tärkein asia kaikille suomalaisille puolueille - pienille ja isoille - tulisi olla EU:sta eroon pääseminen.

Kaikesta muusta itsenäiset suomalaiset pystyisivät varmasti pääsemään jonkinlaiseen sopuun keskenään.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Koomista että jo ensimmäisellä kerralla europarlamenttiin pyrkiessään Stubb sai yli 100 000 ääntä ja nyt potti kasvoi siitäkin. Enemmän kuin Soinilla 2009 niin sitten yritetään dissata jonain "Putouksen sketsihahmona". Stubbin äänet olivat selkeä kansalaisten tahto ja sinä halveksit sitä kansaa jolle haluaisit kuitenkin antaa valtaa. Samoin kuin vastustat liittovaltiota kannattamalla järjestelmää joka on kehitetty liittovaltiossa. Hyvä meno.

Jari Leino

Ei se ole minun vikani, että Stubbi meni äänien toivossa Putoukseen esiintymään.

Enkä tietääkseni kannata mitään sellaista järjestelmää, joka on kehitetty Euroopan unioni -nimisessä liittovaltiossa. Jos viittaat liittovaltiolla Sveitsiin, niin Sveitsin valaliitto ei ole minulle mikään onnen ihmemaa eikä Suomesta tule Sveitsiä, vaikka täällä otettaisiin käyttöön suora demokratia. Demokratia kehitettiin kai alun perin Kreikan kaupunkivaltioissa. En siitä huolimatta kannata ajatusta, että vain vapaat miehet saisivat äänestää, lapset kasvatettaisiin spartalaisittain valtion huostassa ja homosuhteet miesten välillä olisivat normaaleja kuin pankration.

Toimituksen poiminnat